Kädet soittavat lasten lelupianoa. Oikea käsi on nyrkissä soittimen päällä, vasen avoinna vierellä. Soittimessa on eri värisiä painikkeita, joihin syttyy valot.

Fysioterapian tavoitteena on edistää terveyttä, liikkumista ja arjessa selviytymistä. Fysioterapeutti auttaa ihmistä parantamaan tai ylläpitämään toimintakykyään esimerkiksi vamman, sairauden tai liikkumisvaikeuden vuoksi.

Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakylyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Tavoitteena on, että ihminen pystyy osallistumaan itselleen tärkeisiin arjen toimintoihin ja yhteiskunnan toimintaan mahdollisimman itsenäisesti.

Fysioterapeuttina olen laillistettu terveydenhuollon ammattilainen. Suunnittelen, toteutan ja arvioin kuntoutusta asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Terapiatyöskentelyni perustuu tutkittuun tietoon, ammattieettisiin periaatteisiin ja voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Lasten fysioterapia

Teen yhteistyötä asiakkaan ja hänen läheistensä sekä muiden hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten kanssa. Työn tavoitteena on edistää, palauttaa ja ylläpitää kuntoutujan terveyttä, liikkumista ja toimintakykyä. Fysioterapia voi toteutua kotona, koulussa, työpaikalla, päiväkodissa tai vaikkapa kuntosalilla, asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Lasten fysioterapian asiakkaat ovat yleensä 0-16 -vuotiaita lapsia ja nuoria. Yleisiä syitä tulla fysioterapiaan ovat esimerkiksi motorinen kömpelyys, kehitysviive, liikuntavamma, kehitysvamma, lihassairaudet, ryhtiongelmat, kivut, urheiluvammat ja painonhallinta.

Lasten fysioterapian tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren kehitystä, liikkumista ja arjessa selviytymistä eri ikävaikeissa. Fysioterapeutti tuntee tavanomaisen kehityksen ja osaa tunnistaa tekijöitä, jotka voivat edistää tai vaikeuttaa lapsen liikkumista ja toimintakykyä. Hän arvioi, millaista tukea lapsi tarvitsee, ja tuntee erilaiset apuvälineet ja kommunikoinnin keinot, jotka voivat helpottaa lapsen arkea ja osallistumista.

Fysioterapiassa autetaan lasta tai nuorta oppimaan uusia taitoja tai harjoittelemaan uudelleen taitoja, jotka ovat heikentyneet tai kadonneet. Taitoja harjoitellaan asiakkaalle itselleen tärkeissä arjen tilanteissa ja toiminnoissa. Tavoitteena on, että lapsi voi osallistua yhteisössään ja ympäristössään mahdollisimman itsenäisesti omaa kehitystasoaan ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavalla tavalla. Lähipiirin ohjaaminen on tärkeä osa fysioterapiaa. Fysioterapiaan kuuluu myös liikkumisen apuvälineiden tarpeen arviointi, hankinnassa avustaminen ja käytön harjoittelu.

Lapsi kuvattuna takaa. Lapsi istuu punaisella tasolla ja kurkottaa edessään olevia erivärisiä tennispalloja kohti.
Lapsi kuvattuna takaa, polkemassa apupyörällistä pokupyörää. Lapsella on harmaa huppari ja turkoosi pyöräilykypärä.

Fysioterapiassa kuunnellaan lasta ja huomioidaan hänen oikeutensa, tarpeensa ja kiinnostuksen kohteensa. Lasta tai nuorta tuetaan osallistumaan myös harrastuksiin ja liikuntaan, ja voimme käydä yhdessä kokeilemassa erilaisia lajeja tai laatia vaikka kuntosaliohjelman. Tarvittaessa hyödynnetään soveltavan liikunnan mahdollisuuksia, jotta jokaisella olisi mahdollisuus liikkua ja osallistua omista lähtökohdistaan.

Fysioterapiassa huomioidaan lapsen arki, kasvuympäristö ja perheen voimavarat. Fysioterapeutti ohjaa tarvittaessa myös vanhempia ja muita lähipiirin aikuisia, jotta he voivat tukea lapsen kehitystä ja osallistumista. Yhteistyötä tehdään usein esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja koulun ammattilaisten kanssa. Fysioterapia toteutuu asiakkaan arkiympäristössä, koti-, koulu- tai päiväkotikäynteinä. Tavoitteet suunnitellaan yhdessä lapsen, hänen perheensä sekä muiden arkeen osallistuvien ihmisten kanssa.

Vauvojen fysioterapia

Jokainen vauva kehittyy yksilöllisesti omaa tahtiaan. Joskus vauvan motorinen kehitys voi mietityttää vanhempia, tai neuvolassa saatetaan havaita, ettei kehitys etene normaalisti. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä vauvojen motoriseen kehitykseen perehtyneeseen fysioterapeuttiin. Pienen lapsen aivot ovat hyvin mukautuvat ja varhaisella fysioterapialla voidaan edistää normaalia motorista kehitystä.

Vauvojen fysioterapiassa tuetaan vauvan yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä liikkumisen ja kehonhallinnan taitojen oppimista. Fysioterapian tavoitteena on tukea vauvan monipuolista kehitystä ja auttaa häntä löytämään uusia tapoja tutkia ympäristöään ja toimia siinä. Fysioterapia voi auttaa esimerkiksi silloin, kun vauvan liikkuminen on toispuoleista, pään hallinta tai liikkumisen perustaidot kaipaavat tukea tai vanhemmilla herää huoli vauvan kehityksestä. 

Vauvan jalat ja käsi joka kurkottaa niitä kohti

Fysioterapeuttina tutkin vauvan liikkumista ja ohjaan keinoja, joilla hänen kehitystään voidaan tukea arjessa. Vanhemmat ovat tärkeä osa vauvan fysioterapiaa. Etsimme yhdessä vauvalle sopivia tapoja liikkua, leikkiä ja harjoitella uusia taitoja osana tavallista arkea. Saat käytännön ohjeita esimerkiksi vauvan käsittelyyn, sylissä pitämiseen, asentojen vaihteluun ja liikkumisen tukemiseen.

NDT/Bobath -viitekehys

NDT/Bobath on maailmanlaajuinen, kliiniseen päättelyyn perustuva viitekehys, joka auttaa ymmärtämään kokonaisvaltaisesti, miten sikiökaudella ja varhaislapsuudessa alkaneet vauriot tai vammat voivat vaikuttaa yksilön toimintakykyyn sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa.

Lapsella on sininen takki ja punainen pipo. Hänet on kuvattu takaapäin kävelemässä sinisellä rollaattorilla syksyisellä pihalla.

NDT/Bobath -kouluttautuneella fysioterapeutilla on teoreettiset tiedot ja käytännön taidot yksilön kuntoutumisen tukemiseen. Hän osaa tunnistaa tavanomaisen ja poikkeavan sensomotoriikan sekä arvioida, miten poikkeavuuksiin voidaan vaikuttaa terapiatyöskentelyn avulla.

NDT/Bobath-viitekehyksen mukaista terapiatyöskentelyä ohjaavat ymmärrys sensomotoriikasta, havaintomotoriikasta ja kognitioista sekä käyttäytymistieteistä ja neurotieteistä.

Terapeutin NDT/Bobath -ajattelu, terapiataidot ja pohdiskeleva työote tukevat lapsen yksilöitymisen ja eriytymisen kehittymistä sekä mielen hyvinvointia. Nämä ovat tärkeitä edellytyksiä lapsen osallistumiselle ja aktiiviselle toimijuudelle. Lapsen ja nuoren hyvä toimijuus tarkoittaa kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä ja toimia niiden mukaisesti. NDT/Bobath-ajattelussa myös lapsen, hänen perheensä ja lähiympäristönsä kokemukset ja osallistuminen ovat keskeisessä asemassa terapiaprosessissa.

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Minulla on sopimus Kelan kanssa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiapalveluiden tuottamisesta vuoteen 2028 saakka. Työskentelen suomen tai englannin kielellä. Lisää tietoa erityisosaamisestani löydät täältä. Voit hakea Kelasta vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, mikäli sitä suositellaan sinulle kuntoutussuunnitelmassasi. Kuntoutussuunnitelman laatii lääkäri.

Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä fysioterapiakuntoutusta teen seuraavissa kunnissa: Espoo, Hanko, Helsinki, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti.

Minulla on tällä hetkellä vapaita asiakaspaikkoja. Olethan kuitenkin aina yhteydessä minuun varmistaaksesi tilanteen ennen Kelan terapiahakemuksen täyttämistä.

Kuvassa näkyy lapsen nyrkissä oleva käsi, joka painaa punaista kommunikointipainiketta.

Muut maksavat tahot

Fysioterapiaan voi hakeutua lähetteellä tai ilman. Maksajana voi olla HUS, hyvinvointialue tai vakuutusyhtiö, tai voit maksaa fysioterapian itse. Hinnaston itse maksaville asiakkaille löydät täältä.

Hyödyllisiä linkkejä:

Lasten Fysioterapia ry

Suomen NDT/Bobath ry

Suomen Fysioterapeutit

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus